Asiantuntija-artikkeli: Varhaisen vaiheen rakennesuunnittelulla selvää säästöä

Tavoitteenamme on säästää jokaisessa toimeksiannossamme asiakkaan rahoja, jopa suunnittelupalkkiomme verran. Tämä yleensä toteutuu, kun pääsemme mukaan hankkeeseen jo varhaisessa vaiheessa, silloin kun suurin osa rakentamisen kustannuksista lukitaan. Toki myöhemminkin säästöjä voidaan saada aikaiseksi, mutta mikäli kohteelle on jo saatu kaupunkikuvalautakunnan hyväksyntä, tai jopa rakennuslupa, on rakennesuunnittelijan innovaatioiden osalta juna mennyt.
Seuraavassa asiantuntija-artikkelissa Pohjois-Suomen yksikönjohtajamme Matti Manninen kertoo esimerkkien kautta, miksi enemmän on välillä vähemmän, eli miten luonnossuunnitteluvaiheen rakennesuunnitteluun panostamalla voi saada selvää säästöä rakentamiskustannuksissa.

Suunnittelusta halutaan maksaa usein mahdollisimman vähän, ja sen vuoksi rakennesuunnittelijakin sidotaan hankkeeseen mahdollisimman myöhään, eli vasta sitten kun on pakko. Tällainen osaoptimointi ei kuitenkaan johda edullisimpaan lopputulokseen, vaan päinvastoin suurempiin hankkeen kokonaiskustannuksiin. Seuraavaksi kerron teille esimerkkejä, joissa varhainen osallistumisemme rakennusprojektiin toi asiakkaalle huomattavaa kustannussäästöä, tai tuotti jopa ”voittoa”.

Yhteistä näille hankkeille on kokeneen rakennesuunnittelijan osallistuminen hankkeeseen sen varhaisessa vaiheessa. Sekä tietysti se, esitettyihin ehdotuksiin ja niiden kustannusvaikutusten selvittämiseen suhtaudutaan ennakkoluulottomasti.

 

Luonnossuunnitteluvaiheen ideoilla rakennesuunnittelusta tuli ilmaista

Toimimme muutama vuosi sitten rakenne- ja valmisosasuunnittelijana poikkeuksellisen vaativassa noin 20 000 neliön asuinkerrostalokorttelihankkeessa pääkaupunkiseudulla. Pääsimme mukaan projektiin jo arkkitehdin ensimmäisten luonnossuunnitelmien valmistuttua.

Alueen perustamisolosuhteet olivat haastavat pohjaveden korkeuden ja maan pilaantuneisuuden vuoksi. Urakoitsija oli jo tutkimassa sitäkin vaihtoehtoa, että suurten pohjaveden pumppaus- ja puhdistuskustannusten vuoksi toteutetaankin perustus- ja pohjatyöt sukeltamalla. Rakennesuunnittelun projektipäällikkömme ehdotti kuitenkin korttelin 2-kerroksisen maanalaisen parkkihallin ajoyhteyden muokkaamista järkevämmäksi, vaikkakin kaavan vastaiseksi, jolloin koko rakennuksen perustamistasoa saataisiin nostettua niin paljon että paalutukset ja pohjatyöt voitaisiin toteuttaa kuivalla maalla. Ratkaisu säästi huomattavasti aikaa sekä rahaa pohjarakentamisesta. Ajoyhteyden siirto onnistuttiin perustelemaan rakennusvalvonnan suuntaan niin hyvin, että kaavamuutos ajoyhteyden osalta hyväksyttiin kivuttomasti.

Lisäksi samaisen asuntokorttelin suunnikkaan muotoisten rakennusten arkkitehtiluonnoksissa alun perin porrastavat sisäpihan puoleiset ulkoseinät suoristettiin projektipäällikkömme ehdotuksesta. Näin julkisivuja kantavat parkkihallin paikallavalettavat vesitiiviit seinät voitiin valaa suorana, ja rakennusten julkisivujen elementtimäärät sekä asennuksiin kuluva aika pienenivät huomattavasti. 

Urakoitsijan suorittamassa jälkilaskennassa edellä kuvailtujen innovaatioiden kustannussäästö koko korttelissa oli yli 800 000 euroa. Säästö oli huomattavasti suurempi, kuin hankkeen rakenne- ja elementtisuunnittelun toteutuneet kustannukset.

 

Kallis, kalliimpi, paikallamuurattu

Ratkaisu, jolla olemme onnistuneet säästämään monessa hankkeessa suuria summia, on tiililaattapintaiset elementit paikalla muuratun julkisivun sijasta. Varsinkin suurten kaupunkien keskustoissa kaavoitus on usein määrittänyt uudisrakennukset paikallamuuratuiksi. Tällä todennäköisesti halutaan yhtenevää ulkonäköä viereisen tontin jopa historialliseen tiilipintaisen rakennuksen kanssa, mutta ratkaisu ei ole teknisesti eikä varsinkaan taloudellisesti paras mahdollinen. Vaikka paikallamuurauksella on oma historiallinen arvonsa ja esteettinen vetovoimansa, on tärkeää tunnustaa nykyaikaisten rakennustekniikoiden edut. Elementtitekniikka tarjoaa joustavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta, jotka ovat ratkaisevia tekijöitä nykypäivän rakennushankkeissa.

Kokemuksemme mukaan tiililaattapintaisilla ulkoseinäelementeillä päästään nykyään samaan ulkonäköön, kun paikallamuurauksella. Kyllä, myös elementtien pystysaumat saadaan häivytettyä, jos detaljiikkaan ja aukotukseen kiinnitetään tarpeeksi huomiota. Onkin aiheellista pohtia, miksi kaavoituksella halutaan näin voimakkaasti puuttua julkisivujen toteutustapaan, kun taas rakennuksen kantava runko saadaan vapaasti toteuttaa joko paikalla valaen tai elementtirakenteisena ilman vastaavaa sääntelyä.

Yhteistyöllä arkkitehdin kanssa hankkeen varhaisessa vaiheessa olemme usein päässeet sekä esteettisesti että teknisesti toimivaan lopputulokseen myös tiililaattapintaisia elementtejä käyttäen, ja jos ei aina koko rakennuksen osalta, niin ainakin esimerkiksi korttelikohteiden sisäpihan julkisivuissa sekä matalamman rakennusmassan päältä toteutettavissa korkeampien rakennusten julkisivuissa.

Sen lisäksi, että elementtitekniikan käyttö tuo huomattavia kustannus- ja aikatauluetuja, sillä on muita viranomaisiakin kiinnostavia positiivisia vaikutuksia. Rakennuksen vaippa saadaan nopeasti umpeen, mikä parantaa merkittävästi rakennuksen kuivaketjun hallintaa. Lisäksi ulkoseinien esivalmistus mahdollistaa tarkemman laadunvalvonnan ja vähentää sään vaikutusta työmaalla, mikä taas parantaa laatua.

 

Arvoa yhteistyöstä

Esimerkkejä vastaavista onnistumisista on referenssiluettelossamme useampiakin aina väestönsuojien yhdistämisistä ja siirroista korjauskohteiden ulkoseinämateriaalien vaihtoihin ja kerromme niistä sinulle mielellämme lisää, vaikka henkilökohtaisesti!

Innovointi ja välillä kirjaimellisestikin toisen tontille astuminen on johtanut kokemuksemme mukaan parhaaseen ja kokonaisedullisimpaan lopputulokseen monessa rakennushankkeessa. Ideariihet ja rakentava yhteistyö muiden suunnittelualojen kanssa tuovat työhön lisäksi aivan uutta mielenkiintoista sisältöä.

Mikäli kaipaat apuamme hankkeesi kannattavuuden tarkastelussa, otamme mielellämme haasteen vastaan! Ota yhteyttä Mattiin puhelimitse tai sähköpostitse: 040 774 3861 / matti.manninen@insmakelainen.fi

Kuvassa Matti Manninen