Vähähiilinen rakentaminen on tullut jäädäkseen ja uudistuva lainsäädäntö tuo mukanaan rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvo-ohjauksen sekä seuraamuksia vaatimusten rikkomisesta. Ikävien yllätysten välttämiseksi on hyvä lukaista lyhyt oppimäärä siitä, miten rakennesuunnittelija voi edesauttaa hankettanne ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Sinulle on varmasti jo herännyt kysymys siitä, tarvitsetko rakennushankkeeseesi jälleen uuden konsultin. Lyhyt vastaus on ”ei, et tarvitse”, vaan ilmastoselvityksen laatimisen sekä vähähiilisyyden ohjauksen voi antaa asiantuntevan rakennesuunnittelijan vastuulle. Näkemys voi olla puolueellinen, mutta mielestäni rakennesuunnittelija on usein projektissa se, jolla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa vähähiilisyystavoitteiden toteutumiseen, ja on siten luonnollinen valinta ilmastoselvityksen laatijaksi.
Artikkelin kirjoittaja Noora Santi on työskennellyt Insinööritoimisto Mäkeläisellä vuodesta 2008 alkaen moninaisten mielenkiintoisten rakennesuunnittelu- ja kehitysprojektien parissa. Nooralla on betonirakenteiden sekä puurakenteiden suunnittelijan V+ FISE-pätevyydet sekä mielenkiinnon kohteina vähähiilinen rakentaminen, kestävä kehitys sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Vapaa-ajallaan Noora nauttii liikkumisesta sekä yksin että perheen kanssa.
Ilmastoselvitys tulee, oletko valmis
Ensin lyhyt kertaus siitä, mitä ilmastonmuutosta hillitseviä toimia uusi rakentamislaki pitää sisällään. Vuoden 2026 alusta uudisrakennuksen (pois lukien pientalot) loppukatselmuksen yhteydessä tulee toimittaa ilmastoselvitys, joka pitää sisällään hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmat sekä rakennustuoteluettelon.
Loppukatselmusvaiheessa laskemilla osoitetun hiilijalanjäljen tulee alittaa tietty raja-arvo, joka tullaan asettamaan käyttöluokittain ennen vuotta 2026 (todennäköisimmin kesällä 2025) ja tulee mahdollisesti tiukkenemaan asteittain aina tietyn ajanjakson jälkeen. Suuntaa antavana raja-arvona voidaan pitää esimerkiksi Helsingin kaupungin kesällä 2023 asettamaa uusien asuinkerrostalojen kokonaishiilijalanjäljen rakennuksen osuuden raja-arvoa 16,0 kgCO2e/m2/a 50 vuoden käyttöajalla laskettuna. Raja-arvot tulevat koskemaan rakennusten maanpäällisiä kerroksia, ja vaikka alueen ja maanalaisten rakenteidenkin hiilijalanjälki tulee ilmoittaa, sen suuruutta ei ole ainakaan alkuun säännelty.
Voidaan olla montaa mieltä siitä, onko lupavaihe liian aikainen ajankohta rakennustuoteluettelon laatimiselle, loppukatselmus liian myöhäinen vaihe hiilijalanjälkilaskelman vertaamiseen raja-arvoihin, tai rakennuksen suunnitellusta käyttöiästä poikkeava laskenta-aika oikea laskelmien tekemiseen. Tämän artikkelin tarkoitus ei kuitenkaan ole paneutua syvällisemmin rakentamislain tavoitteisiin ja niiden arviointiin, vaan vastata kysymykseesi siitä, millaista vähähiilisen rakentamisen asiantuntemusta rakennushankkeeseesi tulevaisuudessa tarvitset.
Lyhyt oppimäärä hiilijalanjäljen ohjauksesta ja optimoinnista
Sanktiot hiilijalanjäljen raja-arvon alittamatta jättämisestä eivät ole vielä tiedossa, mutta ne tullaan todennäköisimmin asettamaan vuoden 2025 aikana. Mikäli hiilijalanjälki lasketaan niin sanotusti toteavasti vasta juuri ennen loppukatselmusta, raja-arvon ylittyessä asialle ei ole enää mitään tehtävissä. Jotta sanktioilta vältytään, tulee vähähiilisyyden ohjaaminen aloittaa jo paljon ennen loppukatselmusta. Kuten niin moneen muuhunkin seikkaan rakennushankkeessa, vaikutusmahdollisuudet ovat sitä paremmat ja mahdollisten muutosten kustannukset sitä pienemmät, mitä varhaisemmassa vaiheessa asian parissa työskentely aloitetaan.
Missä vaiheessa vähähiilisyyden ohjaus tulisi sitten aloittaa? Kerrataan tähän taustaksi hieman rakennusten hiilijalanjälkeä, joka voidaan jakaa käyttösidonnaisiin ja tuotesidonnaisiin päästöihin. Käyttösidonnaiset päästöt käsittävät rakennuksen käytönaikaisen energiankulutuksen ja tuotesidonnaiset päästöt kaiken muun. Käyttösidonnaiset päästöt voivat 50 vuoden tarkastelujaksolla muodostaa yli puolet rakennuksen elinkaaren kaikista päästöistä, mutta niiden osuus on ollut viime aikoina laskussa rakennusten energiatehokkuuden parantumisen myötä. Näin ollen rakennusmateriaalien ja -tuotteiden päästöillä (jotka voivat nykyään olla niin ikään jopa yli puolet rakennuksen elinkaaren päästöistä) on kasvava vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen. Betonirunkoisissa rakennuksissa suurin tuotesidonnaisia päästöjä aiheuttava rakennusosa on yleensä välipohjat, jonka jälkeen tulevat ulkoseinät ja väliseinät.
Yhteenvetona voidaan todeta, että suurin osa rakennuksen hiilijalanjäljestä koostuu rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijan ratkaisuista, eli rakennuksen kantavasta rungosta sekä energiatehokkuudesta. Liikkumavara näille ratkaisuille toki luodaan ennen erikoissuunnittelun aloitusta rakennushankkeeseen ryhtyvän sekä arkkitehdin toimesta. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän ja arkkitehdin ilmastonmuutoksen hillitsemistä edesauttavia toimia ovat esimerkiksi rakentamispäätös, rakennuspaikan valinta sekä rakennuksen muoto, ikkunapintojen suuntaus ja varjostukset ynnä muut arkkitehtisuunnittelun passiiviset keinot rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi.
Merkittävimmät päätökset hiilijalanjäljen kannalta tehdään siis jo rakennuksen suunnittelun alkuvaiheissa. Kun RAK- ja TATE-suunnitelmat ovat valmistuneet, hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa enää vain esimerkiksi vaihtamalla betoni vähähiiliseen betoniin tai muut materiaalit vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin. Tämä muutossuunnittelu on arvatenkin tehotonta eikä tuota parhaita mahdollisia lopputuloksia.
Mikäli rakennuksen hiilijalanjälkeä lähdetään optimoimaan jo rungon suunnitteluvaiheessa, voidaan eri runkoratkaisuiden ilmastovaikutuksia arvioida suunnittelun edetessä huomattavasti tehokkaammin, ja mikä parasta, tietomallipohjaisesti. Ja kuka olisikaan paremmin soveltuva taho tähän tehtävään kuin vähähiiliseen rakentamiseen perehtynyt tietomallintava rakennesuunnittelija! Rakennesuunnittelijan vastuulla on jo rakenteiden optimointi sekä suurimman osan rakennusmateriaaleista määrittäminen. RAK tietomallin lisäksi rakennesuunnittelija tarvitsee lopullisen ilmastoselvityksen laatimiseen ainoastaan energiatodistuksen sekä arkkitehdin tietomallista tiedon muun muassa pintojen materiaaleista ja laajuuksista, ei-kantavista rakenteista, ikkunoista, ovista sekä kiintokalusteista.
Valmistautuminen avainasemassa onnistumiseen
Miten voit parhaiten valmistautua lakimuutoksiin? Esimerkiksi selvittämällä, millainen hiilijalanjälki on viime aikoina tai tällä hetkellä rakentamillasi rakennuksilla. Tällöin raja-arvojen tullessa julki noin vuoden kuluttua osaat arvioida, kuinka suuriin toimenpiteisiin sinun tulee ryhtyä niiden alittamiseksi tyypillisimmissä rakennushankkeissasi. Mahdollisesti voit olla jo turvallisesti raja-arvojen paremmalla puolella ja tehdä ratkaisuita paremman huomisen puolesta proaktiivisesti. Rakennusalan aiheuttaessa noin kolmasosan maamme päästöistä, tämä on mielestäni vähintä, mitä rakennusalan ammattilaisina voimme planeettamme puolesta tehdä.
Mikäli rakennushankkeesi eivät ole tyypillisesti raja-arvoja alittaneet, voimme auttaa sinua löytämään kustannustehokkaimmat keinot tavoitteen saavuttamiseksi.
Meillä Insinööritoimisto Mäkeläisellä on jo usean vuoden kokemus eri rakenne- ja materiaaliratkaisuiden vähähiilisyyden optimoinnista sekä elinkaarilaskennasta One Click LCA -laskentaohjelmistolla. Strateginen kumppanimme Elvak Oy on erikoistunut TATE-suunnitteluun ja on Mäkeläisen kanssa vaikuttamassa rakennushankkeiden energiatehokkuustavoitteiden täyttymiseen.
Rakennesuunnittelumme toteutetaan tietomallipohjaisesti jo runkoratkaisun optimointivaiheessa, ja tiedon integrointi hiilijalanjäljen laskentatyökaluun käy käden käänteessä osana suunnitteluprosessia. Näin toimimalla hiilijalanjälkeä voidaan kätevästi ja tehokkaasti optimoida samanaikaisesti muun suunnittelun kanssa. Myös tarkastukset rakennustöiden vastaavuudesta ilmastoselvityksessä esitettyyn hoituu meiltä luonnollisena osana työmaatarkastuksia ja runkokatselmusta.
Mikäli kaipaat tukea rakennushankkeesi vähähiilisyyden ohjaukseen, ota yhteyttä asiantuntijatiimiimme! Noora Santin tavoittaa puhelimitse numerosta 050 370 5997 tai sähköpostilla noora.santi@insmakelainen.fi.
Artikkeli julkaistu 08/2024