Keskuspuiston Kaski: ympäristöystävällinen asuinkortteli Ruskeasuolle

Kolme kerrostaloa ja pysäköintilaitos

As Oy Helsingin Keskuspuiston Kaski on Helsingin Ruskeasuon kaupunginosaan rakennettu kolmen asuinkerrostalon sekä niiden välisen pysäköintilaitoksen kokonaisuus. Kahdessa talossa on 9 ja yhdessä 7 maanpäällistä kerrosta, ja kaikissa on lisäksi kaksi kellarikerrosta. Yhtiössä on 152 asuntoa sekä liike- ja kerhotilaa. Pysäköintilaitoksessa on 79 autopaikkaa ja 8 moottoripyöräpaikkaa.

Rakennusten kantava betonirunko toteutettiin osin paikalla valaen ja osin elementtirakenteisena. Kellareiden maanpaineseinät ja patoavat rakenteet tehtiin vesitiiviinä betonirakenteina ja kallion varaan tukeutuvat perustukset paikalla valaen. Rungon muodostavat kantavat ja jäykistävät teräsbetoniseinät, ja väli- ja yläpohjien kantavina rakenteina toimivat paikalla valetut teräsbetonilaatat. Ulkoseinät ovat sisäkuorielementtejä ja paikalla muurattuja tiilijulkisivuja. Kaksikerroksinen pysäköintilaitos toteutettiin jälkijännitettävin betoniholvein sekä paikallavaletuin betoniseinin ja betonielementtipilarein.

Rakentaminen alkoi keväällä 2022, ja kohde valmistui kokonaisuudessaan keväällä 2024. Hankkeessa tuotettiin 823 betonielementtipiirustusta, betonia käytettiin 7 900 m³ ja mallinnettua betoniterästä 138 tonnia. Korkeimman rakennuksen korkeus perustuksilta vesikatolle on 36 metriä.

Kaikki suunnittelu tietomallintamalla

Tietomalleja hyödynnettiin hankkeessa kattavasti. Pilotoimme ennakkoluulottomasti uusia tapoja hyödyntää muiden suunnittelijoiden tietomalleja ja lisätä rakennemallin hyödynnettävyyttä ja laatua. Rakennemallista luotiin IFC-malli, joka vietiin FEM-laskentaohjelmaan lujuus- ja stabiliteettitarkasteluja varten. Menetelmällä säästettiin merkittävästi aikaa verrattuna siihen, että kohde mallinnetaan laskentaohjelmassa alusta asti. Yksittäiset rakenneosat, kuten perustukset ja konsolit, mitoitettiin FEM-laskennan tulosten pohjalta.

Elementtien sähköistys toteutettiin tietomallipohjaisesti: sähkösuunnittelijan IFC-malli tuotiin rakennemalliin, jossa sähkötarvikkeet liitettiin betonielementteihin ja elementtisuunnitelman sähkösivu luotiin automaattisesti. Suunnitelmat saatiin yhteensovitettua 3D-mallissa jo ennen elementtipiirustusten laatimista, jolloin betonielementtisuunnitelmista tuli tavallista laadukkaampia vähemmällä työmäärällä.

Elementtitehtaan kanssa elementtidata ja -suunnitelmat siirrettiin suoraan tehtaan tuotantojärjestelmään, mikä vähensi virheiden mahdollisuutta ja tiedonsiirtoon kuluvaa aikaa. Hankkeessa pilotoitiin myös toimintatapaa, jossa rakenne- ja elementtisuunnittelija vastasi tietomallikoordinoinnista.

Tietomalli työmaan tukena

Yhteistyö urakoitsijan kanssa oli tiivistä hankkeen varhaisesta vaiheesta alkaen. Nostureiden sijainnit, kierrot ja kapasiteetti optimoitiin tietomallissa, mikä toi urakoitsijalle säästöjä nostureiden vuokrakustannuksissa. Työmaan toiveesta rakennemalliin mallinnettiin myös betonielementtien tuet ja niiden kiinnityshylsyt, jotta tuet eivät estä työmaalla liikkumista ja hylsyt voitiin asentaa jo laattavaluun.

Mallinsimme rakennesuunnittelijana myös kattoristikoiden kaikki sauvat ennen tuoteosasuunnittelua. Talotekniikan ja kattoristikoiden yhteentörmäykset pystyttiin tarkastamaan visuaalisesti, eikä ristikoita tarvinnut muokata työmaalla. Toimintatapa todettiin niin toimivaksi, että hyödynnämme sitä muissakin kohteissa.

Ympäristöystävällisyys ohjasi suunnittelua

Kohde suunniteltiin A-energialuokkaan RTS-luokituksen vaatimusten mukaisesti. Käytössä ovat muun muassa maalämpö, aurinkopaneelit ja viherkatot, joiden avulla hallitaan hulevesiä, vähennetään jäähdytyksen ja lämmityksen tarvetta ja parannetaan ilmanlaatua.

Rakennesuunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota materiaalien pitkään käyttöikään, ja rakenteet optimoitiin tarkan FEM-pohjaisen lujuus- ja stabiliteettitarkastelun avulla materiaalien säästämiseksi. Tarkan tietomallin ansiosta materiaalimääriä ei tarvinnut arvioida, vaan voitiin tilata juuri oikea määrä ja minimoida hukka.

Laskimme projektin hiilijalan- ja hiilikädenjäljen rakennemallista saatujen tarkkojen määrätietojen avulla. Laskenta oli osa teettämäämme opinnäytetyötä, ja sen tulosten perusteella määriteltiin vaihtoehtoisia keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä arvioitiin niiden kustannusvaikutuksia ja takaisinmaksuaikoja.