Hotelli Mestari: toimistotalosta hotelliksi

Rakennusmestarien talon toimisto- ja liiketilasta hotelliksi

Helsingin keskustassa osoitteessa Fredrikinkatu 51–53 sijaitsevan Rakennusmestarien talon toimisto- ja liiketilat uudistettiin hotellikäyttöön KVR-urakkana. Kiinteistön katutasossa ovat toimineet muun muassa Kaurismäki-elokuvista tutut Dubrovnik ja Corona-baari. Hotellin lisäksi kiinteistö palvelee liiketiloina, pysäköintihallina sekä ravintola- ja kokoustiloina, ja Rakennusmestarien säätiön toimisto pysyi talossa sen uudella aikakaudellakin.

Rakennusmestarien taloa on sen elinkaaren aikana remontoitu moneen otteeseen. Hanke koostuu kahdesta osasta: 1930-luvulla rakennetusta ja 1960-luvulla saneeratusta alkuperäisestä osasta sekä 1960-luvun saneerauksen yhteydessä tehdystä uudisosalaajennuksesta. Valmis rakennus koostuu kuudesta maanpäällisestä kerroksesta, ullakosta ja kolmesta kellarikerroksesta. Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy toimi kohteen rakenne- ja elementtisuunnittelijana.

Korjausrakentamisen lähtökohdaksi otettiin tietomallipohjainen suunnittelu ja sen mahdollisimman laaja hyödyntäminen. Tietomallintaminen mahdollisti rakennuksen eri aikakausien ja muutostietojen tallentamisen, ja mallia voi hyödyntää monipuolisesti koko elinkaaren ajan. Laadukkaat vanhat rakennesuunnitelmat mahdollistivat tarkan rakennemallin luomisen ja auttoivat suunnitteluosapuolia hahmottamaan, mitä pintojen takana piili.

Tietomalli korjausrakentamisen lähtökohtana

Kahden toimistomme välinen rakennesuunnittelu onnistui Teklan Model Sharing -toiminnon avulla, ja mallin parissa työskenteli parhaimmillaan kahdeksan rakennesuunnittelijaa yhtä aikaa. Tietomallin avulla havainnollistettiin rakennuksen piirteitä ja kokonaisuuksia ja visualisoitiin rakenneosia, kuten atriumin parven teräsrakenteiden teollista ilmettä.

Rakennemalleista luotiin kolme IFC-mallia. Ensimmäinen sisälsi tiedon vanhoista rakenteista, joista purettavat rakenteet eroteltiin nimen ja värin perusteella purkutyön laajuuden selvittämiseksi. Toinen sisälsi lisäksi purkuja edeltävät vahvistusrakenteet ja turvallisuuden kannalta kriittiset työnaikaiset tuennat. Kolmas kuvasi rakennuksen lopullista tilannetta, jossa purettujen rakennusmassojen ympärille oli tuotu uudet ja täydentävät rakenteet. Tietomallikoordinaattori tarkasti suunnitteluosien yhteentörmäykset yhdistelmämallissa.

Tietomallin tuottamaa informaatiota hyödynnettiin kustannuslaskennassa, purku-urakan laajuuden määrittelyssä, työmaan logistiikan ja purkujätteen kuljetusten suunnittelussa sekä rakennusvaiheen työnsuunnittelussa, määrälaskennassa, nostokaluston suunnittelussa, aikataulutuksessa ja muottikaluston tilauksissa.

Tarkat lähtötiedot ratkaisevat

Vanhojen kantavien rakenteiden sijaintien ja korkojen tarkastuksessa tärkeimmäksi työkaluksi osoittautui työmaan mittamiehen osaaminen. Tarkemittausten tuominen Tekla Structuresiin referenssitiedostoina mahdollisti rakenteiden tarkkojen sijaintien määrittämisen ja paransi rakennemallin mittatarkkuutta. Toinen hyväksi todettu apu oli laserkeilausten pistepilviaineisto.

Paikallavalettavat teräsbetonirakenteet mallinnettiin raudoitteineen, tartuntoineen ja liitosdetaljeineen. Teräsrakenteiden ja atriumin parven CLT-kannen tuotantokuvat luotiin mallista, ja kaikki päärakennesuunnitelmat toteutettiin mallintamalla. Rakennemalliin mallinnettiin myös vanhojen rakenteiden varaukset, jotta niitä voitiin hyödyntää talotekniikan asennuksissa.

Työmaan työnjohto käytti tietomalleja aktiivisesti töiden ohjaamisessa, lopputuloksen havainnollistamisessa ja kommunikoinnissa suunnitteluosapuolten kanssa. Kaikki suunnitelmamuutokset toteutettiin tietomallin kautta, koska korjauskohteen rakenteet eivät aina ole suoria, tasaisia tai symmetrisiä – ja malli havainnollisti ne parhaiten.