Kaivokselan Pumppupuisto: tietomallipohjaista yhteistyötä tehtaalta työmaalle

Tietomallipohjaista rakennuslupakäsittelyä ja vakioratkaisujen kehitystä

Kaivokselan Pumppupuisto on neljästä kerrostalosta ja kolmesta asunto-osakeyhtiöstä koostuva kohde Vantaan Kaivokselassa. Hankkeessa hyödynnettiin tietomalleja laajasti, kehitettiin betonielementtitehtaan tietomallipohjaista tuotannonohjausta, pilotoitiin KIRA-digi-hankkeena tietomallipohjaista rakennuslupakäsittelyä ja otettiin käyttöön 4D-aikataulutus. Betonielementeissä on 158 510 kg terästä ja 3 369 m³ betonia, ja paikallavaluihin käytettiin 5 343 m³ betonia.

Yksi kohteen haasteista oli As Oy Vantaan Termon luhtikäytävän erikoinen julkisivuelementointi ja sen sovitus viereen rakennettavaan pysäköintilaitokseen. As Oy Vantaan Mittarissa kantavat linjat eivät kulkeneet kaikkialla päällekkäin, minkä vuoksi kohteeseen tehtiin rakenteellisesti erikoisempia ratkaisuja, ja keittiö- ja kylpyhuonemoduulien sijainnit vaikuttivat elementtien asennusjärjestykseen. Suunnittelimme osin vain työmaata palvelevia elementtiratkaisuja, jotka toimivat rakenteellisesti oikein myös lopputilanteessa.

Tietomallintaminen helpotti kantavien linjojen, tartuntojen ja liitosten ymmärtämistä sekä asennusvaiheiden sovitusta, ja sillä oli tärkeä rooli pääurakoitsijan vakioratkaisujen kehittämisessä. Ranskalaisten parvekkeiden pohjalaatoille kehitettiin kevyt teräsmuotti, jota hyödynnettiin hankkeessa monta kertaa, ja parvekkeille kehitettiin vakiomuotoinen, detaljitarkka teräskaide.

Hankkeen suurin haaste oli lupa-aikataulussa pysyminen. Sitä ratkaistiin osallistumalla KIRA-digi-hankkeeseen, jossa kehitettiin tietomallipohjaista lupakäsittelyä lupa-ajan lyhentämiseksi sekä tietomallin tarkastusohjelmiston säännöstöjä.

Yhteistyö elementtitehtaan kanssa automatisoi tuotantoa

Hankkeen suurimpia menestystekijöitä oli tietomallipohjainen yhteistyö betonielementtitehtaan kanssa ja mallien tietosisällön automaattinen hyödyntäminen tuotannossa. Elementtitiedot ajettiin valmistajan järjestelmiin suoraan rakennemallista, ja kehitys eteni elementtien statustietojen seurantaan asti. Työkalusta hyötyivät sekä suunnittelijat, elementtitehdas että työmaa, jonka henkilöstö käytti sitä päivittäin työmaatilanteen seurantaan.

Suunnittelutyö oli jouhevaa, kun kaikki osapuolet suunnittelivat tietomallipohjaisesti ja yhteensovittaminen oli koordinoitua. Yhdistelmämallit olivat kaikkien saatavilla koko ajan, ja 4D-aikataulutuksen avulla suunniteltua runkoaikataulua voitiin verrata toteutuneeseen.

Hankkeen myötä kokonaisen kerrostalokorttelin työmaahenkilöstö otti tietomallit aktiiviseen käyttöön. Työmaalta lähetettiin kommentteja ja kysymyksiä suoraan rakennesuunnittelijalle mallin kautta, ja malleja avattiin työmaalla myös tableteilla ja puhelimilla rakenteiden havainnollistamiseen sekä määrien, mittojen ja korkojen tarkistamiseen.